KATARIINAN MARTTABLOGI

...oh, beibebeibe...
Pidän tätä blogia sekä omaan kirjalliseen tutkimukseeni että marttaharrastukseen liittyvänä. Kirjoitan siis joskus "mariana", joka on myös yksi kolmesta etunimestäni, että "marttana", jonka nimen saan Marttaliiton jäsenenä. Marttojen ravintoneuvonta, ympäristöasioiden hoidon korostaminen ja käsityö ovat aiheita, joita tahdon erityisesti painottaa. Marttaliiton toiminta perustuu kotitalousneuvonnassa asiantuntemukseen ja vapaaehtoistyöhön sekä keskinäiseen luottamukseen yhdistystoiminnassa.
Blogini aiheet löytyvät oikean sivupalstan lopusta. Painamalla nuolista saat aiheet näkyviin.

keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Keväisiä käsityöaiheita - EU-vaaleja

Toivotan tämän käsityöaiheen ympärillä hyvää Vappua kaikille blogini seuraajille. Sain juuri valmiiksi nappikaulakorun, jonka suunnittelu on omani. Aiheeseen olen kuitenkin tutustunut monin esimerkein Pinterestistä ja netistä. Helmet on kerättyjä vanhoja nappeja, päälle hieman lasimaalia, lisäksi jokin teräsvaijeri, johon kiersin hopealankaa. Vapun eli työn juhlan kunniaksi kirjoitan tällä kertaa pienen poliittisen kirjoituksen. Jatkan silti käsityöaiheen päivitystä jatkossakin.
Olen viime päivinä seurannut lehdistä ja netistä tulevien EU-vaalien teemoja ja keskusteluja. Osallistunutkin niihin jopa pienellä "pöhinällä". Kävin läpi myös päivälehden EU-vaalikysymykset, joiden pohjalta etsiä omaa ehdokasta. Suurin osa kysymyksistä tarvitsisi kuitenkin enemmän pohdintaa, joten mielenkiinto niitä kohtaan hieman lopahti heti alkuunsa. Joskus tuntuu myös siltä, että ihan yksittäinen kansalainen ei kovin paljon EU:sta ole vuosien mittaan netonnut, mutta onhan se tuonut oman lisänsä tähän kansainvälisyysteemaan. Ihmisoikeudet, rauha, vapaus ja energiakysymykset sekä ympäristön hoito ovat aiheita, joita on syytä pitää jatkossakin esillä ja myös sitä, toteutuvatko ne sielläkin, missä niiden olemassaoloon uskotaan ja niitä toivotaan mitä suurimmasti. Mitä tulee tähän poliittiseen keskusteluun, niin usein isot politiikan aiheet kuten Suomi ja EU, Suomi ja Venäjä tai muut naapurimaat, Suomi ja Nato tms. ovat vain joidenkin asialistalla ja niissä vastaan tulevat monet sellaiset kysymyksenasettelut, jotka ovat historiallista perua tai joita on laadittu kansainvälisissä kokouksissa ja konferensseissa. Välimatka asiantuntijoiden ja muun väestön suhteen kasvaa, ellei huolehdita siitä, että saadaan aikaan tiedotusta siitä, mitä on ollut esillä niissä ja mitä uhkatekijöitä tai mahdollisuuksia kestävään ja rauhanmukaiseen yhteiskuntaan on olemassa. Aika paljon EU:n toimet kohdistuvat isojen yksiköiden kuten teollisuuden toiminnan valvontaan ympäristöasioissa, mistä saadaan energiaa teollisuudelle ja kotitalouksille tai valtioiden toimintaan ihmisoikeusasioissa tai maahanmuuttoasioissa, vaikka paljon voitaisiin tehdä myös jokaisen kansalaisen kohdalla ohjaamalla parempaan ympäristön hoitoon ja hyvinvointiin. EU:n pyrkimyksistä väännetään myös koko ajan kättä ja ollaan sitä mieltä, että se on Suomelle liian kallis. Entä sitten sotilaalliset liittoutumat? Nehän voisivat olla vielä kalliimpia, jos niistä haluttaisiin etsiä kansakunnan turvallisuutta ja hyvinvointia. Jonkun maan asiat voivat tietysti olla niin hyvin hoidettuja, ettei se tarvitse EU:ta itselleen, mutta silloinkin voisi jäsenyyttä perustella ehkä sillä, että voidaan auttaa muita maita ja heidän kansalaisiaan. EU:n lisäksi tulisi kuitenkin varmaan pitää yllä myös kansalaisten omaa toimintaa samojen päämäärien hyväksi, mitä EU ajaa, kirkkokin tähän mukaan lukien.Erilaiset kansalaisjärjestöt, jotka ovat mainittujen ihmisoikeuksien, rauhan, vapauden ja hyvinvoinnin asialla, toimintaa tulisi myös tukea ja käydä aktiivista keskustelua päämäärien ja keinojen suhteen, joilla asioita ajetaan paremmalle tolalle. Jokaisen tulisi sitä miettiä myös omassa elinpiirissään.
Olen oman ehdokkaani valinnut jo mainittuja vaaleja ajatellen, jota aion äänestää, mutta koska en ole minkään poliittisen puolueen blogisti, pidän asian omanani, ja siitäkin huolimatta, että äänestämme enemmän ehkä Suomea edustavaa ehdokasta kuin puoluetta näissä vaaleissa. Näin vapun ja työn kunniaksi kuitenkin tämä politiikan aiheinen kirjoitus, jolla haluan vain osoittaa sen, että seuraan kyllä yhteiskunnallista keskustelua ja politiikkaa, mutta se ei ole ollut milloinkaan varsinainen kutsumukseni. Jokaisessa meissä asustaa pieni poliitikko. Sitä ei tarvitse yhteiskunnasta etsiä. Näin olen kuullut joskus jonkun lausahtavan, ehkä sitten näin.

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Passio eli kärsimysnäytelmä

Lisään tähän tekstiin vielä kuvan aiheesta Stabat Mater Dolorosa, koska tämä teksti on ollut yksi luetuimmista tässä blogissa. Latinankielinen ja englanninkielinen teksti, johon osa sävellyksiä on tehty, löytyy netistä.
Tänä vuonna olen kuunnellut kuoroesityksiä pääsiäisen tapahtumista eli passiosävellyksiä, joiden otsikkona on usein myös Stabat Mater Dolorosa(Rossini, Dvorak, Jenkins, Pergolesi).Kävin myös kirkossa kuuntelemassa Bachin Matteuspassion kuoron ja orkesterin esittämänä. Myös lapsikuoro oli mukana esityksen alkupuoliskolla. Bachin kuuntelussa on ollut pitkä tauko,sillä opiskeluaikana tuli aika paljon kuunneltua Bachin sävellyksiä. Niiden suhteen on saanut ison annoksen säveliä,joiden rytmisyys klassisuuden lajiin on omaa luokkaansa. Nyt sitten kuunneltujen esitysten herättämiin ajatuksiin. Tapahtumallinen luonne Jeesuksen kärsimyshistoriassa on melko karu:ovat ne virkakoneistot, jotka haluavat, että Jeesuksen julkinen toiminta loppuu ja hänen joukkonsa hajoavat. Jeesus on siis päätetty vangita. Kuka kaiken toimeenpanee ja ehdottaa, mikä on tapahtumien jäsentely, se jää joskus hieman taustalle, mutta evankeliumit kuitenkin esittävät tapahtumien kulun, joka on monelle aika tuttu uskonnonopetuksen ja jokavuotisen kirkollisen pääsiäisajan ja siinä tapahtuvan kertauksen vuoksi. Musiikillinen toteutus kärsimyshistoriasta kuten passioissa tuodaan esille synnyttää tietyn etäisyyden siihen aikaan,kun Jeesus eli ja omaan aikaamme. Bachin Matteuspassion kuuntelee hiljaa ja teoksen musiikillinen ote tapahtumiin tuo mukanaan aivan oman horisontin siihen, miten tapahtunutta käsitellään ja kenties jopa olisi hyväkin käsitellä. Kaikki paha: Jeesuksen kohtalo (olkoonkin Jumalan suunnitelma ja hänen taistelunsa turmiovaltoja vastaan), juutalaisen ja roomalaisen virkakoneiston tuomiot ja kansankin lopulta tuomitsema Jeesus, saa sävellyksessä omat virityksensä. Se,mikä on ehdottoman kauheaa ja väkivaltaista,saa ylleen järkytyksestä nousevat kyyneleet ja ymmärtämättömyydestä avautuvan hiljaisuuden. Puolustuskyvyttömän ja köyhän Jeesuksen kuin myös köyhän kannattajajoukon jäsenten, jotka eivät kykene pelastamaan Jeesusta kuolemantuomiolta, ylle Bach sävelsi kaunista ja herkkää kuultavaa, joka saa kärsimyshistorian tiukat ja ylen ankarat tuomiot näyttämään hieman yliampuvilta, vaikka niihin sisältyisikin kasvatuksellista aineistoa, eikä ihan kaikki siis näyttäisi olevan ihmisen osaa elävälle Jeesuksellekaan mahdollista. Samalla kristinuskoon tulee jokin ulottuvuus, joka ei ole paljaaseen historiaan sidoksissa. Bachin Matteuspassiossa toistuu usein virsi 63 varmaan 10 kertaa. Sen sanat "Oi rakkain Jeesukseni, piinattu verinen, jo särkyy sydämeni, kun tuskaas muistelen..." ja melodia ovat passion tunnetuinta, mutta lähes kolmen tunnin kestävässä musiikkisävellyksessä on tietysti paljon muutakin, johon voi uppoutua siitä ammentaen tekstiä seuraamalla. Ylösnousemukseen asti sävellys ei kurotu.Ensi vuonna siis taas passioesitykseen, ehkä kuitenkin johonkin muuhun kuin Bachin säveltämään,jos sellainen on tarjolla.

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Käsityössä lisää koulutusta

Olen osallistunut käsityömessuille ja kässämarttojen käsityöpiiriin. Niistä ideoin tämän kaulakorun, jota myös myyn, jos saan siitä tilauksia. Kaulakoru on itse suunniteltu, vaikka siinä onkin taustalla lehtimalli, joka on aika yleinen koruissa. Myös muita käsitöitä on tullut tehtyä. Niistä laitan blogiini esimerkkejä, kun ehdin. Tämä koru meni lahjoituksena myyntiaikeista huolimatta eräälle käsityömessujen osallistujalle.