Omasta lukemisestani jäi mieleeni se, että katolinen kirkko lukee neitsyt Mariaa koskevat oppijulistuksensa uskoon kuuluviksi. Luterilaisen kirkon opetuksessa asiayhteys avautuu kenties uskontunnustuksen siihen kohtaan, jossa puhutaan ruumiin ylösnousemuksesta, johon luterilainenkin uskontunnustus nojaa. Sekä Jeesuksen ja Marian taivaaseen astuminen tai ottaminen liittyvät siten tähän ruumiin ylösnousemususkoon, mikäli tällainen ekumeeninen tarkastelutapa asiassa yhtään valaisee tätä kysymystä.
Feministisessä tarkastelussa on paljon keskusteltu siitä, mitä nämä ns. Mariadogmit sisältävät ja mihin ne viittaavat. Niihin luetaan kuuluvaksi siis Marian neitseellinen sikiäminen (juhlapäivä 8.12.)ja taivaaseen ottaminen. Molemmat näistä uskonopeista viittaavat siihen, että Marian elämä oli pyhä elämä ja hänen elämäänsä, uskoaan ja luottamustaan Jumalaan pidetään esimerkillisenä. Mariassa tiivistyy se, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan tapahtumien hengellisen merkityksen avautumisesta, sillä hänen oma hengellinen heräämisensä liittyy Jeesuksen syntymää koskeneisiin enkelin ilmestymisiin, niiden sisäiseen mietiskelyyn ja Marian kiitosvirteen (Luuk 1:28-3,1:46-55,2:19). Feministisessä kriittisessä tarkastelussa Marian tällainen pyhittäminen, mitä tulee hänenkin neitseelliseen sikiämiseensä, ja hänen esikuvallisuutensa nähdään uhkana irrottaa hänet ihmisen tavallisesta elämästä ja elämänmenosta. Ajatellaan lisäksi, että katolinen ja ortodoksinen usko korottavat naisen tehtävässä äidin osan liian keskeiseksi aiheeksi, mikä osaltaan estää naispappeuden hyväksymistä mainituissa kirkoissa. Marian osallisuus lunastukseen nähdään sitä kautta, että hän synnytti ihmiskunnan Vapahtajan ja vaikka samalla tuodaankin esille Marian monia kärsimyksiä äitinä ja naisena, niihin ei sisälly mitään lunastukseen liittyvää kuten Jeesuksen kohdalla puhuttaessa hänen kärsimyksestään ristillä. Apostolisessa konstituutiossa on tietynlainen erityisen kunnioittava tunnelma ja henki, joka leimaa paavin vahvistamaa konstituutiota. Siinä näitä Mariadogmeja tarkastellaan Jumalan anteliaisuuden valossa ja siksi perustelut pohjautuvat siihen, että Marian osaa pidetään etuoikeutettuna ja erityisenä esimerkkinä Jumalan armosta. Mitään ekumeenisuuden katselmusta konstituutioon ei sisälly.
Voisiko sitten jotain ideaa saada asiasta nainen, jonka elämä ei ihan yllä tähän Marian pyhitettyyn elämään, jollaiseksi se on muuttunut katolisen ja ortodoksisen kirkon käsittelyssä ja opeissa, ja naisen, jonka kärsimyksilläkään ei ole kovin yleismaailmallista merkitystä. Kirjoitin aiheesta aiemmin viittaamalla siihen, että Mariaan liittyvä opetus on korostanut joitain kristillisinä pidettyjä arvoja kuten uskoa, sydämen luottamusta, rohkeutta, iloa (Marian kiitosvirsi Uudessa testamentissa Luuk 1:46-55) ja kärsimystä, jolla hän katsoi Poikaansa ristillä tämän täyttäessä Vapahtajan työtään. On tutkijoita, joiden mielestä kirkon syntyyn vaikutti mm. Jeesuksen sanat, jotka hän lausui äidilleen ristinpuulla (Joh 19:26-27). Joissakin keskiaikaisessa sanoituksissa Mariaan liitettyjä hyveitä on pidetty myös neitsyyteen ja neitiyteen liittyvinä kuten Ave Marian saksankielisessä käännöksessä sanotaan, että neiti on samaa kuin sydämellisyys. Nuoreen, neitseelliseen ja naimattomaan naiseen on siis liitetty ominaisuuksia kuten ystävällisyys, herkkyys, suloisuus...eli sellaisia, joita liitetään ehkä nykyisin pieniin lapsiin. Seksuaalisuuden näkökulmasta tarkasteltuna puhtaus on ollut seksuaalista kokemattomuutta, koskemattomuutta eikä vaimon osa ole ollut yhtä innoittava tai inspiroiva kuin neitsyen. Tosin keskiajalla oli myös näkemyksiä, joissa korostettiin vaimon hedelmällisyyttä, ei vain lasten synnyttäjänä vaan myös muuna toimijana. Raamatun tulkinta Jeesuksen sikiämisestä Pyhästä Hengestä on liittynyt kysymykseen seksuaalisuuden ymmärtämisestä jollain tavalla, mutta kertomusta Jeesuksen syntymästä on kuitenkin pidettävä raamatullisesti omaperäisenä.
Nykyajan itsenäistä naista kenties hieman huvittaa nämä uskonnolliset näkemykset naisesta, kun hän joutuu ihan melkein mihin tahansa rooliin joskus yrittäessään saada arvostusta tai taloudellista perustaa toiminnalleen tai naisten toiminnalle yleensä. Enää dualistisen jaot hyveellisiin naisiin ja muihin eivät päde. Nuorten kannalta puhutaan turvaseksistä ja muutenkin oman ruumiin löytäminen ja siitä nauttimisen korostus on muuttunut vuosikymmenten kuluessa. Nuoret ihmiset valtaavat alaa omille kokemuksilleen tällä saralla.
Luettuani apostolisen konstituution Marian elämään liittyen tulin siihen johtopäätökseen, että jokaiselle voisi olla tärkeää se, että elämässä olisi uskoa ja yhteisöllisyyttä kirkon tarjoamasta näkökulmasta, että luottamus Jumalaan voisi olla elämän perustana vaikka aina ei olisi niin yhteiskunnallisesti tai urheilun kannalta merkittäviä saavutuksia, joilla tuoda esiin itseään. Tavallinen elämä riittää ja senkin voi kokea tietyllä tavalla pyhänä, omana ja arvostettavana. Ihmisen elämän ja kristityn identiteetin kannalta tarvitaan kirkon armontäyteistä julistusta ja ihmisarvon korostamista. Katolisessa näkemyksessä Mariasta vetää puoleensa se, nimittäin, että siinä kirkko on ollut Marian kohdalla Jumalan anteliaisuuden välittäjänä vaikka nämä dogmit sisällöltään olisivatkin ongelmallisia rationaalisen, ekumeenisen tai raamatullisen tarkastelun kannalta. Kirkoilla on kyllä taipumusta määritellä asioita ja laatia kannanottoja eri kysymyksiin: luterilaisuus askartelee näissä erilaisissa tasa-arvon kysymyksissä ja pyrkii määrittelemään niissä ihmisen osan. Elämän pyhittämisen kokemukseen liittyy kuitenkin katolisen kirkon apostolista konstituutiota seuraten se, että Marian elämä on tässä näkemyksessä tuotu Jumalan anteliaisuuden piiriin ja hänen ruumiillinen elämänsäkin nähdään siinä valossa. Siksi on ehkä hyvä muistaa, että koko ihmisen osa ja sen hyvyys: terveys, hyvä ravinto, luonto ja hyvinvointi sekä kaikki kauneus elämässä eivät ole itsestään selvyyksiä, vaan ne voi nähdä Jumalan anteliaisuuden ja toivon mukaan kenties myös kirkollisen anteliaisuuden valossa.
