Tässä muutamia kysymyksiä, joita itse mietin parhaillaan. Olen kirjoittanut blogiini aiemmin aiheesta Huivi ja Vaatteet ovat aatteet ja nyt aihe tuntuu taas askarruttavan ainakin itseäni. Marttojen sivustolta löysin keskustelun aiheesta "mitä tehdä vanhoille vaatteille", mutta ollakseen naisjärjestö siellä on hyvin vähän aiheesta, eikä Martat-lehden sivustollakaan ole vaatejuttuja juurikaan käsitelty, mikä olkoon tässä yhteydessä omasta mielestäni positiivinen seikka. Vaatetuotanto on sen verran laajamittaista, että kaikki voivat löytää itselleen vaatteita, jotka ovat asianmukaisia. Ei siis tarvitse kiinnittää siihen sen enempää huomiota, vaan keskittyä olennaisimpiin asioihin. Onko näin?
Kun itse olen hankkinut humanistisen alan koulutuksen, niin siinä ei vaateasia ole ollut päällimmäinen, johon koulutusala olisi kiinnittänyt mitään huomiota. Ainoastaan valmistujaisjuhlien pukeutumisesta on olemassa joitakin suosituksia, joita yleensä noudatetaan. Tietyn asiasisällön aiheeseen liittyen löysin vasta väitöskirjan teon vaiheessa, jossa tutustuin sääntökuntapukeutumiseen ja siihen, millaisia käsityksiä pukeutumiseen voi liittyä. Olisiko näistä kuitenkin syytä vihdoin luopua? Tietysti on niin, että luostareissa asuu vielä nykyisinkin ihmisiä ja he edustavat jokaisessa julkisessa tilanteessa vain yhteisöään, jolla tavallisesti on jokin vaate tunnusmerkkinä. Omia vaatteita ei ole ja joidenkin käsitysten mukaan niiden välttäminen liittyy siihen, että mitään muutakaan omaa persoonallista ei ole, eikä tuoda esille, mikä erottuisi yhteisöllisistä ja yhteisistä päämääristä. Omista vaatteista kieltäytyminen tarkoittaa siis yksilöllisyyden kieltämistä näissä yhteyksissä. Samaa tarkoittavat ilmeisesti ainakin jossain määrin erilaiset virkapuvut, joissa ihminen, joka sellaisen omistaa, edustaa virkaansa ja tehtäväänsä tässä asussa esiintyessään. Marttakin pukeutuu marttapaitaan, kun haluaa tuoda esille vain yhteisöllisen puolen identiteetistään.
Kun tarkastelee nykyistä vaatteiden massatuotantoa ei voi välttyä siltä ajatukselta, että siinä ei yksilöllisyyden korostuksella ole myöskään kovin suurta merkitystä. Vaatteiden väreillä voi myös valita sen, haluaako jättää asian vähälle huomiolle ja pukeutua siten, ettei se kiinnitä mitään erityistä huomiota, mutta onko tämä sittenkään itse asian ydin, jos haluaa pukeutumistaan jollakin tavalla kehittää. Hyvin istuvat so. sopivan kokoiset vaatteet ovat kalliita ja lähes jokainen joutuu vaatteitaan korjaamaan, jos aikoo sellaisia hyvin sopivia itselleen saada, sillä vaatteiden standardikoko on aika harvalle juuri se sopiva. Myös materiaalit ja suunnittelu maksavat, joten vaatteiden hinta on pian "pilvissä", jos niiden laatuun kiinnittää huomiota. Onko tämä sitten kuitenkaan tarpeellista? Eikö ole kutakuinkin sama, mitä päällensä laittaa arkiseen aherrukseen? Onko sillä väliä näyttävätkö vaatteet hyviltä, eikö riitä se, että ne täyttävät perimmäisen tarkoituksensa?
Näihin kysymyksiin voi jokainen vastata mielessään sen juuri oikealta tuntuvan vastauksen. Voi olla myös, että ikä vaikuttaa vastauksen lajiin ja omalla koulutusalalla on siihen myös vaikutuksensa. Se, joka kannattaa hyvien tapojen noudattamista, tuskin enää siihenkään nykyisin liittää kovin paljon pukeutumiseen liittyviä vaatimuksia. Se, mitä kaupasta voi ostaa, noudattaa myös hyvää makua ja hyviä tapoja... Näinkö? Mikä on siis pukeutumisen "viesti" ja onko sitä enää hyvinvointiin pyrkivässä yhteiskunnassa ja sitä edustavissa järjestöissä.
