Odottavan aika on pitkä. Hyvää kannattaa odottaa. Nämä suomalaiset sananlaskut ovat varmaan kaikille tutut. Oletko sinä se, joka aina odotat vai se, jota odotetaan? Ehkä odotat jotain yli sen, mikä olisi kohtuullista tai odotat jotain, jonka tulemisesta ei ole varmuutta. Onko odottava se, joka on vähemmän tärkeä osapuoli ja se, joka on jokin pieni tekijä tapahtumien kulussa? Onko odottavalla vähemmän vastuuta kuin myöhästelevällä?
Miksi joku toinen on aina
myöhässä? Kyvytön pitämään lupauksiaan, vastuuntunnoton, kyvytön suunnittelemaan
ajankäyttöään, liian kuormitettu, liian altis sopimuksiin, joiden ajankohta
pakkaa siirtymään tunnista toiseen, haluton tulemaan? En tiedä milloin tulen, hän sanoo, en osaa sanoa tarkkaa aikaa.
Jonkun henkilön tuleminen on kuin prosessi, joka edistyy, jos on edistyäkseen.
Minuutteihin,jotka juuri loppuvat ja on lähdön aika, tulee ikään kuin vain lisää toimintaa ja unohtuneet tai
tekemättömät seikat vain yhtäkkiä täyttävät mielen. Niistä ei voi irrottautua.
Vielä tämä ja tämä pitää tehdä ennen kuin voi lähteä. Se toinen odottaa, lähes aina harmistuneena ja valmiina lausumaan syytöksiä myöhästyneelle odottaen
vähintäänkin selityksiä. Juna, joka kulkee aikataulun mukaan ei odota, mutta
tulee sitten toinen juna ja taas toinen, niin toivottavasti. Miksei odottava
ryhdy johonkin toimeen odottaessaan, lukemiseen, siivoukseen, kaverille
soittamiseen, jumppaan,... Sovittuun tapaamisaikaan valmistautunut on ikään kuin
sen hetkisen toiminnan lopettanut ja valmis kohtaamaan uuden tilanteen, siksi
voi olla vaikea vain jatkaa toimintaa, joka juuri päättyi. Miksi odotus jatkuu
kerrasta toiseen? Eikö asiasta voi keskustella tarpeeksi? Eikö odottava pysty
lopettamaan odotuksen tunnetta tai siihen liittyvää muuta tunnetta? Miksi
odottava sallii toiselle sen, että tämä myöhästyy ja toistamiseen? Miksi myöhästyjä ei voi
muuttua ehtijäksi?
Hänhän on se, joka odottaa tai hänhän on myöhästyjä. Millainen
persoonallisuus näihin liittyy? Voiko ihminen muuttaa itseään myöhästyjästä
ehtijäksi? Seison kadulla. Odotan siinä jotain,bussia, koska en omista autoa.
Seison jonossa. Odotan asiointivuoroani. Odotan ruuhkan purkautumista. Istun
käytävän penkillä. Odotan vastaanotolle pääsyä. Jokainen on yhteiskunnassamme
odottava, mutta onko hän myös myöhästelevä, myöhässä tai myöhästynyt? Siitä on
suuri vastuu itsellä, mutta myös muilla, mikäli hän on myöhästymisen vuoksi jätetty
tai sen vuoksi hylätty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti