Yrteistä on paljon kirjoja ja erilaisia yrttiruokia on koottu keittokirjoihin ja lehtiin. Suomessa on tunnettuja yrttitiloja, joiden yrttiteet ja muut erilaiset yrttivalmisteet ovat kaikkien saatavilla. Itse olen juuri valmistanut yrttijuomaa, jossa on kamomilla-, ja piparminttuteetä sekä koivunlehtiä, hieman sitruunamehua ja hunajaa. Tätä juomaa voi juoda sekä kuumana että kylmänä. Vähän aikaa valmiita yrttijuomia kokeiltua, voi sitten alkaa itsekin tehdä erilaisia juomasekoituksia, joihin laittaa niitä yrttejä, joita haluaa ja jotka maistuvat hyvältä. Kun kerää puidenlehtiä tai muita yrttejä luonnosta, pitää olla selvillä kaikesta siitä, mikä liittyy luonnossa kulkemiseen, luonnonsuojeluun ja myös jokamiehen oikeuksiin, joka koskee tietysti myös marjastusta ja kalastusta. Näin ei joudu ongelmiin sen kanssa, mistä voi mitäkin kerätä, eikä ota vahingossa mitään rauhoitettuja lajeja koriinsa.
Salaattilautaselle voi laittaa jopa ihan tavallista voikukkaa ja sekä valko- että puna-apilaa, mutta myös hieman maukkaampia salaatin aineksia voi löytää luonnosta kuten litulaukkaa. Nokkosta, horsmaa, vuohenputkea, kuusenkerkkää ja poimulehtiä voi myös käyttää leivonnassa, salaatteihin ja mausteiksi. Mustaherukan lehdistä voi tehdä kääryleitä. Useimmat yrtit sopivat kuitenkin kenties paremmin suolaisiin leivonnaisiin kuin makeisiin. Nokkosen, poimulehden, voikukan ja maitohorsman lehdet ovat käyttökelpoisia ryöppäyksen eli lyhyen keittämisen jälkeen, jonka jälkeen ne voi pakastaa tai kuivata purkkeihin. Yrtit kannattaa kerätä enimmäkseen nuorina versoina pääasiassa ennen niiden kukinta-aikaa paitsi niiden yrttien kohdalla, joissa kukinnonkin voi käyttää. Keräämisalue kannattaa myös tarkistaa, ettei lähistöllä ole suuria bensiinipäästöjä eivätkä ne ole otettu kotieläinten ulkoilualueelta tai muusta saastuneen veden tai muiden jätteiden valtaamilta alueilta. Omassa yrttirepertuaarissani on tällä hetkellä noin 40 yrttiä, joita löytää hyvin metsässä kävellessä tai kaupan maustehyllyltä. Näitä ovat mesimarja, mustikka, puolukka, mänty, kuusi, koivu, voikukka, puna- ja valkoapila, poimulehti, nokkonen, maitohorsma, väinönputki, siankärsämö, piharatamo, pihlaja, suomuurain, suopursu, piparjuuri, valkosipuli, korianteri, kumina, sinappi, tyrni, kataja, minttu, kortteet, meirami, mäkimeirami eli oregano, pietaryrtti, persilja, rakuuna, rosmariini, salaattivenkoli, salvia, basilika, sitruunamelissa, mäkikuisma, tilli ja timjami.
Sitten se kesäinen saunavasta. Suurin osa tekee sen varmaan vain koivunoksista, mutta muidenkin puiden oksia vastaan voi laittaa kuten leppää tai pihlajaa. Yrteistä voi tehdä jalkakylpyjä tai kasvovesiä, joiden tarkoituksena on virkistää ihoa ja toimia ihon kosteuden lisääjänä ja puhdistajana. Myös löylyveteen voi lisätä yrttejä hyvää tuoksua tuomaan kesäiseen saunomiseen erityisesti mökkimaisemissa ja järven rannalla. Tällaisista kesäisistä saunaelämyksistä kylpyineen, tuoksuineen, löylyineen ja uinteineen riittää voimia seuraavankin talven ponnistuksiin.
