Terveyden edistäminen

Olen "maistellut" näitä nykyisessä hyvinvointikeskustelussa käytettäviä sanoja, joista edellisessä kirjoituksessa on esillä tuo syrjäytyminen tai osattomuus. Virallisen hyvinvoinnin edistämisen "kieli" voi osaltaan johtaa ihmistä sellaisten ongelmien tarkasteluun, joihin hänellä ei ole riittävää koulutusta ja osaamista, siksi sanoudunkin irti liiasta asiantuntijuudesta tämän aiheen yhteydessä, mutta haluan silti osallistua keskusteluun omia näkökohtia esiintuoden. Olisi parasta, jos voisi itse suunnistaa tässä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen maastossa sen mukaan, että oma tilanne tosiaankin paranee eikä huononnu, niin kuin voi käydä yhteiskunnan palveluihin ja keskusteluun tutustuessa. Terveyden edistäminen on monen maailmanlaajuisen ja kansainvälisen järjestön tavoitteena. Mainittakoon näistä tässä yhteydessä vaikkapa Yhdistyneitten Kansakuntien WHO (World`s Health Organization) tai Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Marttaliitto. Terveyden edistämisessä on useita eri osa-alueita, joista Marttaliiton osalle tulee erityisesti ravintoneuvonta. Olen tutustunut tähän ravintoneuvontaan käymällä muutamia ruokakursseja, lukemalla joitakin Marttaliiton parissa julkaistuja ruokakirjoja, Martat-lehdessä olevia ruokaohjeita ja seuraamalla Marttaliiton sivustoa. Mitään kovin kokoavaa terveyden edistämisen ohjelmaa en ole kuitenkaan näiden perusteella havainnut, mutta tietysti esillä on paljon terveelliseen ruokaan liittyvää kuten vihannesten ja marjojen runsas käyttö sekä ruokalautasen terveellinen koostumus. Ruuan hankkimiseen, ruuan hintaan ja valmistamiseen nähden olisi kuitenkin ainakin omasta mielestäni vielä paljon aiheita pohdittavaksi. Juuri nyt on esillä paikallisruuan ostaminen ja suosiminen. Myös rasvojen ja jauhojen käyttöön liittyvistä tutkimuksista voisi olla enemmän puhetta ja kirjoituksia. Ravinnon alalla pohditaan nykyisin karppauksen hyödyllisyyttä (hiilihydraatiton ravinto), rasvojen käyttöä ja sen sellaista. Itselläni on valkoinen sokeri ollut jo useita vuosia lähes kokonaan ”pannassa” samoin valkoiset jauhot. Rasvojen suhteen kannatan niiden monipuolista käyttöä kuitenkin suosien kasvisöljyjen käyttöä. Myös hieman margariinia kuuluu ravintooni, sillä eläinrasvoista aiheutuva kolesteroli on sen verran yleinen vaiva, että sitä pitää varoa. Valitsemillani linjauksilla on ollut itselleni hyviä terveysvaikutuksia, vaikka kilot ovatkin sitten kenties eri asia. Lasten ravintoa ajatellen olisi varmaan vielä tärkeämpää se, että se olisi monipuolista ja siinä toteutuisivat erityisesti terveyttä edistävät valinnat.

Ylipainosta on sanottu, että se on "globaali epidemia". Jotkut tutkijat ovat tosin sitä mieltä, että lievästi ylipainoiset voivat olla fyysisesti yhtä terveitä ja hyvässä kunnossa kuin normaalipainoisetkin. Vuosi tai pari sitten oli Martat-lehdessä artikkeleita painonhallinnasta, mutta siihen liittyen Marttaliitolla ei ole mitään erityistä ohjelmaa. Jokainen marttajäsen toimii asiassa vapaaehtoisuuden pohjalta ja varmaan moni, joka on erilaisia dieettejä kokeillut ja ruoka-aineiden kanssa painiskellut toteaa yleisessä keskustelussa vallitsevan heiluriliikkeen tai korostusten vaihtelun aina sen mukaan, mihin asioiden paino asettuu tai mikä tuottaa tulosta tai muutosta painon suhteen. Painonhallinnassa voi eteen tulla juuri se ongelma, että se ei olekaan "hallintaa", vaan heilahtelua. Oikeastaan on aika mielenkiintoista pohtia sitä, tuoko edelleen ravitsemustieteen alalla tapahtuva tutkimus ja kehitys jotain uutta tähän ruuasta käytävään terveyskeskusteluun. Marttaliiton sivustolla oli juuri äskettäin pohdintaa yliopistollisesta ruokaprofessuurista ja koulujen ruokailusta sekä kotitalouden muuttamisesta taideaineeksi. Uskontojen osalta ruokaan liittyy paljon erilaisia tunne-elämyksiä ja käsityksiä. Niistä on julkaistu kirjojakin. Martat-lehdessä voisi varmaan tätäkin puolta tuoda enemmän esille ja ehkä korostaa niitä erilaisia merkityksiä, joita aterioihin, juhlapöytiin ja muihin ruokailutapoihin liittyy. Ruuan kattaukseen Marttaliitto on myös panostanut erilaisissa tempauksissa ja kirjoituksissa, mutta kaiken kaikkiaan olisiko aika tehdä jotain kokoavaa näistä ruoka-aiheista perinnettä ja nykyaikaa silmälläpitäen. Hyvinvoinnin myötä runsas ruoka irottautuu helposti yhteisyyden tunteen synnyttämisestä ja luo terveyteen liittyviä ongelmia, kun ruuan tehtävänä olisi kuitenkin edistää terveyttä ja luoda ihmisten välille yhteyttä ja yhteenkuuluvuutta. Olisko myös koko maassa toimivien marttayhdistysten parissa kiinnitettävä enemmän huomiota marttailtojen tarjoilujen laadun parantamiseen, jotta voitaisiin saavuttaa Marttaliitossa tehtyjä ravintosuosituksia? Pienenä lisäyksenä tähän vielä, että kirjoitin aiheesta omakohtaisesti myös aiemmin tässä blogissa (elokuu/2008).