Naisen asemaa on tullut mietittyä monesta näkökulmasta ja yhäkin se mietityttää. Samalla myös tietysti miehen asema. Kävin katsomassa hiljakkoin Barbie-näyttelyn ja katsoin myös juuri TV:sta pienen elokuvaohjauksen (Virginie) suomalaisesta taiteilijasta, joka työskenteli Pariisissa elinaikanaan. Hän sai siellä kaksi lasta ilmeisesti naisen kanssa, joka oli myös hänen mallinaan.
Tv-elokuvassa kiinnosti se, että tämä malli oli kuvattu energiseksi ja itsetunnoltaan vahvaksi hieman taiteilijaa nuoremmaksi naiseksi. Levänneenä ja pirteän oloisena, hyvin kommentein ja vuorosanoin varustautuneena hän aina astui taitelijan eteen, kunnes...Hänellä ei ollut ihmissuhdeongelmia, paino-ongelmia eikä unihäiriöitä, vaikka itsetunto sitten horjuikin, kun hän sai kuulla taitelijan hylkäävän hänet, eikä ottavan häntä vaimokseen intohimoisen suhteen päätteeksi, josta kuitenkin syntyi heille kaksi lasta. Lapsista mies ei ollut kiinnostunut ja kun intohimo päättyi, naisesta ei löytynyt enää mitään, mikä olisi hyvässä taloudellisessa asemassa olleen ja taiteelleen omistautuneen miehen saanut kiinnostumaan enää hänestä.
Jäin miettimään naista tässä asetelmassa. Mitä muuta syytä naisella oli saada horjuva itsetunto suhteen päättyessä kuin tietysti se, millä hän eläisi sen jälkeen? Jäikö ikävä pitkiä syvällisiä keskusteluja, yhteisiä ateriahetkiä, yhteistä puuhailua, isoa asuntoa, joita ei ollut? Jatkossa tietysti nainen ansaitsisi edelleen mallintöillä, mikäli niitä olisi vielä ollut tarjolla synnyttäneelle naiselle. Alkoiko nainen kenties raataa, juoda, tupakoida, laiminlyödä itsensä vai saivatko hänen saamansa kaksi lasta hänet pysymään edelleen tolpillaan? Riippuvuudentunne muista, joka horjuttaa naisen itsetuntoa, on usein ymmärretty johtuvan siitä, että naisella ei ole omaa itsetuntoa tai identiteettiä, vaan nainen toimii ja elää suuresti muiden itsetuntoa kohottaen. Usein siis myös muita tukien ja heitä kannustaen sekä hoivaten. Mitä jää jäljelle, kun tämä sosiaalinen suhdeverkosto rikkoutuu ja nainen jää omilleen? Kun on kyse miehestä, jolla on kyvykkyyttä selvitä elämän rahallisista vastuista, on usein niin, että myös mies menettää paljon suhdekolhuissa, vaikka hänen ammattinsa olisikin tuottava ja tilalle tulisi uusi nainen jonkin uuden ominaisuuden kanssa hänen intohimonsa kohteeksi niin kuin usein on ollut taiteilijaelämänkerroissa viime vuosisadalla. Harvaa miestä on kuitenkaan kohdannut sellainen köyhyys kuin monia naisia tällaisen asetelman rikkoutuessa. Jollain tavalla siis kuitenkin rahalla voi korvata osan siitä, mitä hyvät sosiaaliset suhteet merkitsevät ihmiselle. Siitä ovat todistuksena miesten saama arvostus ainakin joissakin yksittäistapauksissa, vaikka samalla pitää todeta, että näissä yhteyksissä jokainen jonkun miehen kanssa suhteessa tai vuorovaikutuksessa ollut nainen ikään kuin elää mukana tässä miehen paremmassa ja tunnustetummassa elämänhistoriallisessa tarkastelussa, ellei sitten tästä aiheesta vaieta kokonaan tai sitä jotenkin yritetä peittää. Tässä merkityksessä on tärkeää se, millaista elämäkertatutkimusta tehdään eikä siis voida erottaa toisistaan naisen ja miehen tarkastelua, vaan heidän olemassaolonsa kietoutuu yhteen ja vaikka historia on nostanut esille usein merkittäviä miehiä, niin se tuskin koskaan on koko totuus siitä, mitä vaikutusta todellisuudessa on sekä miehellä että naisella ollut tapahtumien kulkuun. Mies on siinä ikään kuin jäävuoren huippuna. Mainittu tv-elokuva oli eräs esimerkki melko hyvästä asian tutkimisesta ja siihen kietoutui myös joitain nykyaikaakin koskevia kysymyksiä. Taiteilijan elämää tutkinut nuori nainen kävi läpi itsekin oman elämänsä tärkeitä asioita tutkimansa aineiston avulla ja kautta.
Katsottuani Tv-elokuvaa ajattelin, että sellainen sulous, viehkeys ja energisyys sekä selväsanaisuus, joka taitelijan naisella ja hänen lastensa äidillä kuvattiin olevan kääntyy helposti itseään vastaan. Se tulee ammennetuksi tyhjiin, mutta mitä sitten tehdä näillä ominaisuuksilla, hyvällä ulkonäöllä tms., kun niiden merkitys on katoavaa ihmissuhteissa kaiken kaikkiaan. Olen usein päättänyt blogikirjoitukseni kysymykseen, niin teen nytkin, mutta lisää naisaiheesta tulee varmaan vieläkin, sillä odotan juuri postista erästä aiheeseen liittyvää teosta. Sen luettuani palaan aiheeseeni uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti